Kaatumisen ehkäisy kotona – näin teet ikäihmisen kodista turvallisemman

Kaatumisen ehkäisy kotona on yksi tärkeimmistä asioista, kun tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisen turvallinen ja itsenäinen asuminen mahdollisimman pitkään. Kodin ei kuitenkaan tarvitse näyttää sairaalalta, jotta siitä voidaan tehdä huomattavasti turvallisempi.

Usein parhaat muutokset ovat pieniä: irrallinen matto poistetaan, pimeään käytävään lisätään yövalo tai kylpyhuoneeseen asennetaan kunnollinen tukikaide. Yksittäin ne voivat tuntua vähäpätöisiltä, mutta yhdessä ne tekevät arjesta selvästi turvallisempaa.

Kaatuminen ei ole asia, joka pitäisi hyväksyä automaattisena osana vanhenemista. UKK-instituutin mukaan kaatumiset yleistyvät iän mukana, mutta niitä voidaan ehkäistä vaikuttamalla niiden taustalla oleviin vaaratekijöihin. Liikunta on tehokkain yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia, mutta myös kodin turvallisuudella on suuri merkitys.

Tässä oppaassa käymme läpi tärkeimmät asiat, jotka kannattaa tarkistaa ikääntyvän ihmisen kodissa.

Mistä ikäihmisen kaatumisriski kotona syntyy?

Kaatuminen syntyy harvoin vain yhdestä syystä. Taustalla voi olla esimerkiksi tasapainon heikentyminen, lihasvoiman väheneminen, lääkitys, huimaus, heikentynyt näkö tai ympäristössä oleva este.

Kotona riskit voivat olla yllättävän arkisia.

Tyypillisiä vaaranpaikkoja ovat:

• irralliset ja liukkaat matot
• korkeat kynnykset
• tavarat kulkuväylillä
• heikko valaistus
• märät kylpyhuoneen lattiat
• portaikot ilman kunnollista kaidetta
• liian matalat tuolit ja sohvat
• epäkäytännölliset jalkineet
• kiireessä liikkuminen ilman tarvittavaa apuvälinettä

UKK-instituutin mukaan suuri osa iäkkäiden kaatumisista tapahtuu kotona tavallisten päivittäisten toimintojen yhteydessä. Siksi kodin vaaranpaikkojen tunnistaminen on hyvä ensimmäinen askel.

Aloita kodin kulkureiteistä

Hyvä nyrkkisääntö on kävellä koti läpi ajatellen, että käytössä olisi rollaattori tai liikkuminen olisi hieman epävarmaa.
Pääseekö makuuhuoneesta WC:hen ilman, että matkalla täytyy väistellä tuolia, johtoa tai maton kulmaa?

Entä pääseekö ulko-ovelle tukevasti myös pimeällä?

Kulkuväylien pitäisi olla mahdollisimman vapaita ja riittävän leveitä. Huonekaluja ei tarvitse kantaa varastoon asti, mutta niiden sijoittelua kannattaa tarkastella kriittisesti.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää reittiin makuuhuoneesta WC:hen. Yöllä herääminen, hämärä valaistus ja kiire ovat yhdistelmä, jonka kanssa ylimääräinen matonkulma ei ole toivottu vieras.

Matot ja kynnykset ovat pieniä mutta yleisiä vaaranpaikkoja

Matto voi tehdä kodista viihtyisän, mutta liukuva tai reunastaan nouseva matto voi lisätä kompastumisriskiä.

Kaikkia mattoja ei tarvitse poistaa. Tärkeintä on varmistaa, että matot pysyvät kunnolla paikallaan eikä niiden reunoihin ole helppo kompastua. Liukuesteverkko tai kunnollinen liukuestepohja voi auttaa.

Myös kynnyksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Tarpeettoman korkea kynnys voidaan joskus poistaa kokonaan. Jos tämä ei onnistu, kynnys voidaan tehdä helpommin havaittavaksi tai sen ylittämistä helpottaa tarkoitukseen sopivalla kynnysluiskalla.

Hyvä valaistus lisää turvallisuutta

Näkö muuttuu ikääntyessä, ja hämärässä liikkuminen voi vaikeutua.

Valoa tarvitaan erityisesti:

• portaikkoihin
• eteiseen
• kylpyhuoneeseen
• makuuhuoneen ja WC:n väliselle reitille
• keittiön työskentelyalueille
• ulko-oven läheisyyteen

Liiketunnistimella toimiva yövalo voi olla yksinkertainen ratkaisu. Silloin valokatkaisinta ei tarvitse etsiä puoliksi unessa.

Valaistuksen pitäisi olla riittävä, mutta se ei saisi häikäistä. Myös UKK-instituutti nostaa riittävän valaistuksen yhdeksi turvallisen kotiympäristön keskeisistä tekijöistä.

Kylpyhuoneessa turvallisuus korostuu

Kylpyhuone on yksi kodin tärkeimmistä paikoista kaatumisen ehkäisyn kannalta. Märkä lattia, korkeat reunat ja tasapainoa vaativa peseytyminen muodostavat helposti hankalan yhdistelmän.

Turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi:

• tukikaiteilla
• suihkutuolilla tai suihkujakkaralla
• liukuesteillä
• käsisuihkun sopivalla sijoittelulla
• poistamalla tarpeettomia esteitä kulkureitiltä

Tukikaiteen pitää olla oikeasti tukeva. Pyyhetanko ei ole tukikaide, vaikka se olisi juuri sopivasti käden ulottuvilla.

Rollaattori vai kävelykeppi? – kumpi on parempi kaatumisen ehkäisyyn

Liikkumisen apuväline voi tehdä kotona liikkumisesta huomattavasti varmempaa.

Kävelykeppi tarjoaa kevyttä lisätukea silloin, kun liikkuminen onnistuu muuten melko hyvin. Rollaattori tarjoaa enemmän tukea ja voi helpottaa myös ulkona liikkumista sekä pidempiä matkoja.

Apuväline kannattaa kuitenkin valita käyttäjän tarpeiden mukaan. Väärän korkuinen kävelykeppi tai huonosti säädetty rollaattori ei ole kovin kummoinen apuri.

Jos liikkuminen on selvästi vaikeutunut tai kaatumisia on jo sattunut, sopivan apuvälineen arvioinnissa kannattaa pyytää apua terveydenhuollon ammattilaiselta.

Lihasvoima ja tasapaino ovat osa kaatumisen ehkäisyä

Turvallinen koti auttaa paljon, mutta pelkkä mattojen teippaaminen lattiaan ei ratkaise kaikkea.

Lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkumiskykyä ylläpitävä liikunta on tärkeää. UKK-instituutti pitää säännöllistä liikkumista tehokkaimpana yksittäisenä keinona ehkäistä kaatumisia.

Harjoittelun ei tarvitse tarkoittaa kuntosalille muuttamista. Kävely, tuolilta nousut ja yksilöllisesti sopivat tasapainoharjoitukset voivat olla osa tavallista arkea.

Milloin kaatumiseen kannattaa suhtautua erityisen vakavasti?

Jos läheinen alkaa kaatua toistuvasti tai liikkuminen muuttuu nopeasti epävarmaksi, kyse ei välttämättä ole vain kodin matoista.

Taustalla voi olla esimerkiksi terveydentilan muutos, lääkitykseen liittyvä ongelma tai toimintakyvyn heikkeneminen.

Silloin asia kannattaa ottaa puheeksi terveydenhuollossa.

Kaatumisen ehkäisy muistilista

Tarkista ainakin nämä:

• kulkuväylät ovat vapaat
• matot eivät liu’u
• kynnykset ovat helposti ylitettäviä
• valaistus on riittävä
• kylpyhuoneessa on tarvittaessa tukikaiteet
• märät lattiat kuivataan
• tuolit ja sänky ovat sopivan korkuisia
• jalkineet ovat tukevat
• liikkumisen apuväline on oikein säädetty
• lihasvoimaa ja tasapainoa ylläpidetään

Kaikkea ei tarvitse tehdä yhden viikonlopun aikana. Turvallisempi koti syntyy usein pienistä korjauksista, jotka helpottavat samalla myös tavallista arkea.